Kartta

Njasviž (Nyasvizh)

Njasviž (, IPA: [nʲaˈsʲvʲiʐ],) on noin 14 033 asukkaan kaupunki Valko-Venäjällä Minskin alueella.

Kaupunki sijaitsee linnuntietä noin 95 kilometriä Minskin lounaispuolella.

Maaseutuvoittoiseen Njasvižin 41 618 asukkaan hallintopiiriin kuuluu Njasviž, Haradzejan kaupunkimainen taajama (4 099 as.) ja näitä ympäröivien maalaiskylien asukkaat.

Njasvižin kaupunki on tunnettu erityisesti Njasvižin palatsilinnasta puistoineen ja palatsiin historiallisesti kuuluvasta Kristuksen ruumiin kirkosta, jotka Unesco on kokonaisuutena hyväksynyt maailmanperintöluetteloon.

Maailmanperintökohteen suojavyöhykkeeseen kuuluvana myös Njasvižin vanhan keskustan rakennuksia tulee varjella.

Kartta - Njasviž (Nyasvizh)

Leveysaste / Pituusaste : 53° 13' 8" N / 26° 40' 40" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375

Kartta - Njasviž

Google

Kartta - Njasviž

Google Earth

Kartta - Njasviž

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Njasviž

Nokia (yritys)

Kartta - Njasviž

OpenStreetMap

Kartta - Njasviž

Esri.WorldImagery

Kartta - Njasviž

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Njasviž

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Njasviž

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Njasviž

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Njasviž

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Valko-Venäjä


Valko-Venäjän lippu

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kartta - Valko-Venäjä